Lehtijuttu Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa Afrikan mahdollisuuksista

Seitsemän kymmenestä
kasvavimmasta kansantaloudesta on nykyisin Afrikassa.
Kasvu pohjautuu luonnonvaratalouteen, joka säteilee kaikkialle yhteiskuntaan.

( 25.1.2015 , Aamulehti, Timo
Palander kehitysjohtaja, Namibian kunniakonsuli
ja Suomen yrittäjien edustaja
kehityspoliittisessa toimikunnassa
Lempäälä)

( 8.2.2014 Sami Sillanpää
Helsingin Sanomat)

Suomen
pk-yritysten syytä suunnata katse Afrikkaan

Puhummeko mediassa ja
politiikassa oikeista asioista, kun käsittelemme Afrikkaa?
Helsingin Sanomat korostaa 8.1. Afrikan talouksien nopeaa kasvua ja sen tuomaa
potentiaalia kumppanuudelle. Kansainvälisessä lehdistössä "toivoton maanosa" on
muuttunut "Afrikaksi, joka vauhdittaa maailman talouskasvun seuraavaa vaihetta"
(Forbes 2014). Aamulehti kirjoittaa 17.1., että kehitysapu ei toimi ja köyhyys
vain lisääntyy.

Afrikan todellisuus on kuitenkin nopeasti muuttumassa. Historiallisesti
meillä ei ole siirtomaakokemusta - onneksi. Kehitysmaasuhteissamme olemme
jääneet "kehitysavun" käsitteen kapeakatseiseen loukkuun.
Kehitysmaaliiketoimintaa ovat pääosin harjoittaneet suuret ja monikansalliset
yritykset. Todellisia kestäviä kehitysvaikutuksia saattavat parhaiten tuoda
oikeudenmukaisemmat arvoketjut, joissa pk-yritykset luovat ihmisarvoisia
työpaikkoja.
Työllisyytemme kasvu kaipaa pk-yritysten kehitysmaaliiketoiminnan potentiaalin.
Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti viime vuosina, ja uusien
työpaikkojen luominen on jäänyt lähes yksinomaan pk-yrityksille. Niiden suora
osuus tavaraviennistämme on vain noin 13 prosenttia. Suomi on liian
riippuvainen muutamien toimialojen ja suuryritysten viennistä.

Noin 300 000 pk-yritystämme voivat olla pohja talouden ja työllisyyden
kasvulle. Kehitysmaakumppanuuden edistämisen instrumentit ovat ehkä suosineet
suuria organisaatioita. Tarvitaan käytännön toimenpiteitä pk-yritysten
osallisuuden lisäämiseksi.
Talouden ja yhteiskunnan muutos on tehnyt kehitysmaaliiketoiminnan
mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi.
Eurooppa taistelee hitaan kasvun realismissa. Seitsemän kymmenestä
kasvavimmasta kansantaloudesta on Afrikassa. Voimakas kasvu pohjautuu
luonnonvaratalouteen, joka säteilee yhteiskunnan kaikille aloille. Se luo
paikallisia ja globaaleja mahdollisuuksia.
Parhaiten kokonaisvaltaista hyötyä voitaisiin tarkastella talouden arvoketjujen
kautta. Miten taloudellinen toiminta jättää hyötyä arvoketjujen eri vaiheisiin
Afrikassa? Miten se voi hyödyttää myös Suomen talouden arvoketjuja ja kummankin
sosio-ekonomista kehitystä?

Arvoketjujen muutos tuo mukanaan resurssit muullekin kehitykselle.
Tuotteiden lisäksi on kysyntää koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden
osaamiselle. On hyviä näyttöjä siitä, miten suomalaiset pk-yritykset voivat
luoda molemminpuolisesti hyödyllistä kehitysmaakumppanuutta.
Uusyrityskeskukset ovat hyvä Afrikassakin pilotoitu esimerkki. Kaikki tällaiset
voivat olla yrittäjyyttä edistäviä "vientituotteita".
Miksi yllytän juuri suomalaisia pk-yrityksiä kehitysmaihin? Suomalaisen
osaamisen imago on hyvä kehitysmaissa poliittisista ja historiallisista syistä.
Aiemmin yritysten kehitysmaatoiminnan katsottiin hyödyttävän vain kehittyneitä
maita.
Nyt aletaan hyväksyä se, että yrittäjyys yleensä ja pk-yrittäjyys erityisesti
luo kestävimmin ihmisarvoiset työpaikat, tuo sosio-ekonomisen kehityksen ja
vähentää köyhyyttä.
Timo Palander
kehitysjohtaja, Namibian kunniakonsuli
ja Suomen yrittäjien edustaja
kehityspoliittisessa toimikunnassa
Lempäälä

Tausta
Reipasta kasvua
Afrikan kehityspankin talousraportin 2014 mukaan maanosa voi parantaa asemaansa
ja saavuttaa kehityksessään läpimurron tuottamalla palveluja ja tuotteita
tehokkaammin.
Kehityksen vauhdittamiseen tarvitaan lisää yritystaitoja ja teknologiaa.
Afrikka on kestänyt hyvin sisäisiä ja ulkoisia taloudellisia kriisejä, ja sillä
on hyvät edellytykset odottaa talouden kasvavan.
Kasvua ennustetaan vuodelle 2015 peräti 5-6 %.
Kasvu perustuu monipuolisuudelle, jota johtavat kotimainen kysyntä,
infrastruktuuri ja kauppa maanosan sisällä.
Lähde: undp.org